lauantai 14. lokakuuta 2017

Voikukka-poika -värityskuva

Viimeksi piirsin tänne tytön, joka pussaa sammakkoa. Sain pyynnön, että tekisin sille kaveriksi pojan, joka puhaltaa voikukan haituvia. Se oli hyvä idea. Kesti vaan aikansa ennen kuin ehdin toiveen toeuttaa, mutta tässä se nyt on!

Olen saanut myös kyselyitä, että saako värityskuviani tulostaa esim. luokan väritettäväksi. Kyllä saa. Kuviani saa muuten käyttää vapaasti, mutta myyntiin niitä ei saa laittaa. :) Lisää värityskuvianihan löytyy yllävalikosta "Värityskuvat" kohdasta tai sinne pääset myös tästä. Mukavia värittely-tuokioita kaikille! 

keskiviikko 11. lokakuuta 2017

Arvonta suoritettu!

Blogini synttäriarvonta on päättynyt ja voittaja selvitetty. Kiitos kaikille osallistuneille toivotuksista ja kaikista kauniista sanoistanne! Arvonnassa Onnentuojana toimi tällä kertaa esikoiseni, joka juhlii itse huomenna 10-vuotissynttäreitään. 

Arvonta tapahtui perinteisesti paperilapuilla. Arvontakulhon virkaa hoiti kippo, jonka olen joskus kauan sitten itse tehnyt keramiikka-kurssilla. :)



Kulhosta nousi lappu, jossa luki...


Onnea Elise H.! Laitan sähköpostia. :)

maanantai 9. lokakuuta 2017

Pikkusiskon lahja isoveljelle

Meillä vietetään tällä viikolla esikoiseni 10-vuotissynttäreitä. On ollut huikeaa opetella nämä 10 vuotta, kuinka olla äiti tuolle upealle pojalle. :) Ja on ihanaa seurata, kuinka rakas tuo isoveikka on myös noille pienemmille sisaruksille... 8 v. poikani osti omilla rahoillaan jo kuukausia sitten synttärilahjan isoveljelle ja viime viikolla hän kysyi saako tehdä kortin. Totta maar saa! Myös pikkusiskot (5 v. ja 2 v.) halusivat askarrella kortit isoveljelle. <3

Korttien valmistuttua 5 v. tyttäreni totesi, että hän haluaa askarrella lahjankin veljelle. Tytär mietti hetken, että mikä se lahja olisi ja muisti sitten kuulleensa, että pienenä poikana veljen lempilelu oli kirahvi. Hän halusi askarrella kirahvin. Kysyin, että tehdäänkö paperista vai huovasta ja tytär tuumasi, että huovasta ommellaan. Kirahvin suunnittelu eteni sitä mukaa kuin sitä tehtiin, joten toteutus ei ollut loppuun asti mietittyä. 

Kirahvin oli tyttären mielestä ehdottomasti oltava keltainen. Onneksi löysin palan keltaista huopaa. Huopapalan koko määräsi kirahvin koon. Tytär ompeli kaksi kirahvin vartalo-kappaletta yhteen, autoin hieman hankalissa kohdissa ja jos neula juuttui. Olin ajatellut, että työ käännettäisiin ympäri, jotta ompeleet jäävät suurimmaksi osaksi piiloon, mutta tytär taas ehdottomasti halusi, että työtä ei käännetä. Ei käännetty. :) Kirahvi käytettiin vanulla. 

Hännäksi pyörittelimme pätkän lankaa. Kysyin, että tehdäänkö jalat samalla tyylillä langasta, mutta tytär tuumasi, että ei, koska jalkojen pitää olla sellaiset, että kirahvi pysyy pystyssä. Aha, mistähän jalat tehdään!?! Kävisikö piipunrassi? Löytyisi mustaa piipunrassia. Käy, mutta siihen pitää kieputtaa keltaista lankaa. Jaaha, hyvä idea. :) Myös sarvet päätimme tehdä piipunrassista ja korvat huopapaloista. Käytimme korvien, sarvien ja silmien kiinnitykseen kuumaliimaa, joten minä huolehdin niiden kiinnittämisestä. Jalat oli hieman haastavaa ommella kiinni, joten myös siinä tytär tarvitsi minun apua. 

Lopuksi leikkelimme ruskeasta huovasta epämääräisiä täpliä ja tytär liimasi ne puikkoliimalla kirahviin. Aika hauska kaveri tästä kirahvista tuli. Tytär teki sille vielä nimikyltin, johon tuli myös syntymäaika. :) Kirahvin nimi on Tähtis. Nyt jännityksellä odotellaan vielä muutama päivä isoveljen kommentteja hienosta lahjasta!







Vielä ehtii osallistumaan blogin SYNTTÄRI-ARVONTAAN ja sinne pääsee tästä!

sunnuntai 1. lokakuuta 2017

Paperilinna-askartelu

Näin netissä hauskan paperitalo-askartelun. Siinä oli mustasta paperista taiteltu kummitustalo. Arvelin, että 5-vuotias tyttäreni tekisi mieluummin prinsessa-talon ja olin oikeassa. Hän valitsi talon väriksi vaaleanpunaisen. :) Myös 8-vuotias poikani innostui tästä askartelusta ja halusi tehdä talon tai oikeastaan hän kysyi voisiko tehdä ritarilinnan ja onnistuihan sekin. Poika halusi linnaan aukeavia ovia, kurkistusikkunoita ja ison tornin.







Talon/linnan voi koristella haluamansa teeman mukaan. Yläosan voi kuvioida talon katoksi tai jos haluaa linnan, niin silloin yläreunaan voi piirtää sakaraharjan. Meillä minä piirsin lasten pyytämät kuviot ja lapset värittivät ja osaksi leikkasivat ne itse. Väritetyt ja leikatut kuvat liimasimme lasten haluamiin kohtiin. Linnan saa tehtyä liimaamalla kaksi perustaloa yhteen. Jos haluaa tornin, se kannattaa tehdä kaksinkertaisesta paperista ja liimata talojen väliin. 

Tyttären talokin laajeni linnamaiseksi kartanoksi, koska taloon piti saada mahtumaan kaikki prinsessat. Ensin talosta oli tulossa vain Lumikin mökki, mutta isoveljen linna inspiroi laajennustöihin. :D







Tässä vielä perustalon taittelu-ohje. Varitse minkä värisen talon/linnan haluat ja ota sen värinen A4 arkki. Taita arkki pituussuunnassa puoliksi. 


Taita molemmat puolikkaat vielä uudestaan puoliksi.



Avaa arkki ja taita se leveyssuunnassa puoliksi.


Avaa arkkia päädystä ja litistä yläosa kolmioksi.




Tee molemmille päädyille sama ja perustalo on valmis korsiteltavaksi. (Seinät voi halutessaan liimata kiinni toisiinsa.) Minkälainen olisi unelmatalo? :)


Jos et ole huomannut, niin blogissani on käynnissä synttäriARVONTA! Vielä ehtii hyvin osallistua ja sinne pääsee tästä

keskiviikko 27. syyskuuta 2017

Blogisynttärit ARVONTA

Blogini on saavuttanut tomeran taaperon iän eli kaksi vuotta tuli täyteen! :) Viime kuukaudet on blogissani ollut melko hiljaista, mutta eiköhän tahti tästä taas hieman kiihdy. Synttäreiden kunniaksi ajattelin laittaa teille kivan pienen arvonnan, kiitokseksi ihanista kommenteistanne ja mukana olostanne. :)

Arvontaan voi osallistua olemalla tai tulemalla lukijaksi JA jättämällä kommenttikenttään jonkun (positiivisen) kommentin. :)

Arvonnan palkintona on itse hankkimani askartelu/herkku -paketti, johon kuuluu... 3D-tarroja, pitsinauhaa, piirtämiäni värityskortteja (4kpl+kuoret), suklaata, tarranauha, koristekukkia, koristepapereita...

Arvonta alkaa nyt ja päättyy kekiviikkona 11.10. klo 18.

Onnea arvontaan!





perjantai 22. syyskuuta 2017

Nopea jätski-askartelu

Ilmojen viilennyttyä ei tule syötyä enää yhtä usein jäätelöä kuin mitä kesällä syötiin. Tytöt pyytelevät kuitenkin välillä jäätelöä ja päätin, että tehdään leikki-jäätelöt, jotta tytöt saavat leikkiä jäätelökioskia... jos vaikka se riittäisi. :D


Tämä oli nopea askartelu, johon tarvittiin kananmunakennosta leikattuja tötteröitä, tyttöjen valitsemista kankaista leikattuja, suunnilleen neliön muotoisia kangaspaloja, vanua, vähän lankaa, kuumaliimaa ja askarteluhuopaa.



Kangaspalan sisään laitoin vanua ja solmin kankaan palloksi langan avulla. Siistimmän pallon saisi pyöreästä palasta, jonka reunan kiristäisi harsimalla, mutta tämä nopea tyyli kelpasi meille. 


Kiinnitin pallon töttöröön kuumaliimalla.



Lapset valitsivat, kuinka jokainen jäätelö koristeltiin. Koristelussa vain mielikuvitus on rajana. Me käytimme askarteluhuopaa, mutta koristeeksi voisi laittaa myös lankaa, nappeja, helmiä...



Sitten vain kioski pystyyn!

perjantai 8. syyskuuta 2017

Kurkistus 5-vuotiaan prinsessasynttäreiden kulisseihin

Blogissa on ollut pitkääkin pitkempi tauko, koska oma terveys on vähän reistaillut. Tyttären 5-vuotis synttäritkin sain järjestettyä vasta yli kuukauden oikean syntymäpäivän jälkeen. Pohdin pitkään synttäreiden pitopaikkaa, mutta päädyin pitämään juhlat kotonamme. Viime vuonna vietimme juhlat puistossa (täällä tunnelmia yhteissynttäreistä), mutta tänä vuonna on ollut sen verran epävakaiset ilmat, että en uskaltanut suunnitella ulkoilmasynttäreitä. Erilaiset touhu-peuhu-paikat mietin myös vaihtoehtoina, mutta totesin, että pienelle porukalle kotisynttäreistä saa tehtyä kaikista persoonallisimmat.

Vihdoin koitti kauan odotettu päivä. Vieraiden saapuessa ensimmäisenä ohjelmassa oli koristautumista. Jokainen sai kasvomaalausväreillä haluamansa muotoisen ja värisen kaulakorun, kruunun tai käsirenkaan. 



Ohjelmassa oli myös prinsessamekko-piparien koristelu. Olin leiponut mekon muotoiset piparit etukäteen. Minulla ei ollut mekkoon muottia, mutta leikkasin leivinpaperista mekon muodon ja sitä apuna käyttäen leikkasin piparit. Jokainen sai laittaa pinkin kuorrutteen päälle haluamansa koristeet. Syntyi upeita, kimaltavia ja runsaasti koristeltuja mekkoja. :)


Kakkua en tehnyt ollenkaan vaan pöydän katseenvangitsijana toimi keksilinna. Vadelma-valkosuklaa kuppikakut pinkillä kuorrutteella ja kruunu/kukka-koristeella herättivät myös ihastuneita huudahduksia pikku-prinsessojen saapuessa herkkupöydän ääreen. 




Viimeisenä ohjelmassa oli aarteenmetsästys. Kuningatar (eli minä) oli kadottanut aarteensa poimiessaan kukkia. Olohuoneessa olevien kukkien seasta prinsessat löysivät lapun, jossa oli vihje. Koska kukaan prinsessoista ei vielä osannut lukea, riensi tokaluokkalainen isoveli avuksi. (Isoveli odotti synttäreitä vähintään yhtä innoissaan kuin päivänsankari ja hän oli ollut myös innolla auttamassa valmisteluissa.) Vihjeessä sanottiin: "Ei ollut aarre täällä. Sen veivät perhoset". Tyttöjen huoneesta löytyi perhosia, jotka sankaritar oli 2-vuotiaan pikkusiskonsa kanssa viikkoa ennen synttäreitä askarrellut koristeeksi. 


Perhosen siiven takaa löytyi uusi viesti. (Sovimme, että jokainen prinsessa sai vuorollaan etsiä vihjelapun ja olin etukäteen miettinyt lappuja tarpeeksi monta.) Perhosten viesti kuului: "Ei ole meillä aarretta. Se oli liian painava ja putosi lohikäärmeen pesään."


Lohikäärmeen olin askarrellut yhdessä tokaluokkalaiseni kanssa. Keittiössä olevan lohikäärmeen siiven takaa paljastui taas uusi vihje, joka kertoi, että:"Ei ole aarretta minulla. Piilotin sen korkeaan torniin."


Olohuoneeseen olin askarrellut koristeeksi prinsessa Tähkäpään tornin ja ikkunasta kurkisti prinsessa, jonka hurjan pitkien hiusten letittämisessä oli tokaluokkalaiseni ollut taas apuna. Korkean tornin huipulta löytyi viesti: "Ei ole aarre täällä. Sen vei mukanaan ilkeä noita."


Makuuhuoneen oviaukkoon olimme virittäneet peiton ja siihen olin kiinittänyt askartelemani Tähkäpään kasvattiäitiä esittävän hahmon. Hahmon takaa löytyi viimeinen vihje: "Ei ole minulla. Pudotin aarteen lampeen, eikä sammakko suostu hakemaan sitä kuin prinsessoille!" Onneksi oli monta innokasta prinsessaa, jotka pääsivät jokainen vuorollaan onkimaan. Ämpäriin laitettiin pieni sammakko ja ongittiin verhon takaa yllätyspussit. Verhon takana oli esikoiseni "sammakkona" eli laittamassa ylläykset ämpäriin.

Ohjelmien välissä prinsessat ehtivät myös vähän leikkimään vapaasti omia juttujaan. Päivänsankari oli oikein tyytyväinen juhliinsa ja tilasi jo ensi vuoden juhlat samalla kaavalla... mutta katsotaan sitä sitten vuoden päästä! :D