sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

Arvonnan voittaja

Heinäkuu on lopussa ja niin on heinäkuun pieni arvontanikin. Kiitos kaikille osallistumisesta. Jos onnetar ei suosinut ja haluaisit kuitenkin värityskortteja, niin minulla on näitä myynnissä. Ota vaikka yhteyttä sähköpostilla.

Sitten itse arvontaan!

Onnettarena toimi pieni prinsessamme ja kiposta nousi lappu, jossa luki...





Tiina S. laitan sulle vietiä. :)

ONNEA ja mukavia värityshetkiä! 

perjantai 29. heinäkuuta 2016

Lapsiperheen seikkailut Eestissä - Neljäs päivä

Neljäntenä seikkailupäivänämme jätimme hyvästit Pärnulle ja ajelimme kohti Tallinnaa. Teimme pienen kiertolenkin Saulan kylään, n. 30 km päässä Tallinnasta sijaitsevaan Viikingikülaan eli Viikinkikylään.


Nettitietojen mukaan siellä on tarjolla kalastusta ja oman saaliin saisi sitten paistettuna syödä. Myös kirveenheittoa pääsisi kokeilemaan ja kotieläimiä ihmettelemään.  Esikoinen on kova kalamies, joten arvasimme hänen innostuvan kalastuksesta.

Vanhanaikaisiin onkivapoihin oli laitettu syötit valmiiksi, joten pääsimme heti kalastamaan. Kalalammessa näkyi paljon kaloja ja välillä kala hyppäsi vedestä saaden iloiset pärskeet aikaan, joten odotimme saavamme nopeasti saalista.



Vaan toisin kävi. Vaikka kalastusta kokeiltiin eripuolilta lampea ja syötti saatiin aivan kalan suun viereen useastikin, ei yksikään kala edes näykkäissyt syöttiä. Taisi mennä melkein tunti kalan saannin yrittämiseen ennen kuin totesimme, että kalat on taidettu syöttää täyteen tai sitten syöttinä on jotain mistä ne ei tykkää ja luovutimme. Tilasimme sitten ravintolasta muuta kuin itse pyydystettyä kalaa.

Ruokaa odotellessa mieheni kiersi lasten kanssa alueen ja tutki toimintapisteitä. Minä varasin vauvelin kanssa pöytää. Palattuaan kierrokselta mies totesi, että taitaa olla paikka menossa konkurssiin, niin huonossa kunnossa ja lahoamassa kaikki kuulemma oli. Myöskään kirveenheittoa tai muita aktiviteetteja ei kukaan ollut järjestämässä. Vain ravintolarakennukset tuntuivat olevan käytössä ja kunnossa.  Onkohan rahat loppuneet kesken? Harmi, sillä paikan idea on hyvä.

Päärakennus eli ravintola.


Viikinkiravintolassa ruoka ja juoma tuotiin teemaan sopivasti savisissa astioissa. Ravintolalla näytti menevän hyvin ja ruoka oli ihan hyvää. Lapsille tosin ei ollut montaa vaihtoehtoa lasten annoksissa, mutta siihen törmäsimme muuallakin.



"Kahvikuppi"

Ravintolan pihamaalla tepasteli kanoja ja kukko. Pihan reunalla aitauksissaan oli pässi, hanhia ja pupuja. Niitä lapset katselivat ja syöttivät mielellään.


Paikka ei täyttänyt odotuksia, mutta on todella sääli, jos kaikki se vaivannäkö, joka kylään on vuosien saatossa laitettu, pääsee lahoamaan ja rapistumaan.

Eestin matkamme loppuajan vietimme Tallinnassa. Loppuaikaa oli vähän enemmän kuin olimme molemmat luulleet. Vasta Tallinnassa tulimme tarkistaneeksi lautan lähtöajan ja se olikin 22:30 eikä 19:30, niin kuin olimme kuvitelleet. Siinä sitten ihmettelimme, että kuinka olimme noin myöhäisen lähdön ottaneet, mutta eipä asialle enää mitään voinut.

Onneksi olimme miettineet Viinkinkikylälle varasuunnitelman ja hyödynsimme nyt sen. Menimme Energian Oivalluskeskukseen, tiedekeskukseen. Siellä riittikin lapsille paljon nähtävää, kokeiltavaa ja oivallettavaa. 1 -vuotiaammekin touhusi pienten lasten leikkipaikassa innoissaan. Touhutessa jäi kuvaaminen väliin, joten ei ole kuvia kaikenmaailman härveleistä mitä siellä sai kokeilla.


Kaiken touhun jälkeen lapset jaksoivat nippa nappa kävellä vanhaan kaupunkiin lähimpään ravintolaan iltapalalle. Ruuan jälkeen, kysyimme että haluavatko lapset mennä hetkeksi touhuamaan puistoon vai mieluummin autoon istumaan ja odottamaan laivaan pääsyä. Lapset valitsivat auton eli taisivat olla tosiaan väsyksissä. :)

Laivaan päästyä virtaa riitti taas leikkihuoneessa leikkimiseen ja ostosten tekoon. Onneksi paluumatkalla tulimme nopealla laivalla, jolloin matka kesti vain 2 tuntia (mennessä keski 3,5h). Laivan saavuttua satamaan ja meidän päästyä autoon lapset olivat unessa ennen kuin pääsimme ajamaan auton ulos laivasta. (Siinä meni tosin yllättävän kauan, yli puoli tuntia. Taisimme olla viimeisten laivasta poistujien joukossa.)

Ylimääräisiä sydämentytkytksiä saimme, kun ajoimme satama-alueelta ensimmäisiin liikennevaloihin. Valot olivat pimeinä, koska oli yö. Joku pakettiauto ajoi meidän vasemmalta puolelta tasa-arvoiseen risteykseen kovalla vauhdilla hidastamatta. Mies joutui tekemään äkkijarrutksen, ettei pakettiauto törmännyt meidän nokkaan. Esikoinen oli nukahdettuaan kellahtanut niin, että turvavyö oli kai jotenkin huonosti, koska hän löi naamansa ilmeisesti edessä olevaan tuoliin ja satutti huulensa. Onneksi ei käynyt pahemmin.

Pienistä pettymyksistä huolimatta matka oli kaiken kaikkiaan onnistunut ja kaikilla oli huippu kivaa. Lapset ilmoittivat haluavansa uudestaan Eestiin. Ehkä teemme sinne matkan siis ensi kesänäkin!


torstai 28. heinäkuuta 2016

Lapsiperheen seikkailut Eestissä - Kolmas päivä

Kolmantena seikkailupäivänämme keskityimme Pärnuun. Lomakodissamme syödyn pienen aamupalan jälkeen menimme katselemaan vanhaakaupungia ja söimme "jälkiaamupalan" kivassa kahvilassa. Kahvilan hinnat eivät päätä huimanneet; kahvi, 3 mehua ja 4 viineriä/pullaa maksoivat yhteensä 5,60€. Saisiko sillä Suomessa yhden kahvin ja pullan? :)

Kävelimme vanhassakaupungissa, kauniissa puistossa ja lapset leikkivät viikinki-teemaisessa leikkipuistossa.






Leikkipuistosta suuntasimme matkamme mini-eläintarhaan nimeltä MiniZoo. Odotukset olivat korkealla, silla nettitietojen mukaan siellä olisi pienten liskojen, hämähäkkien ja käärmeiden lisäksi myös Niilin krokotiili! Hiukan yllättäen täälläkin maksuvälineenä kävi vain käteinen ja koska emme olleet edelleenkään nostaneet käteistä, päädyimme taas käyttämään "lapsi-pankkiiriamme". :)

Paikalla oli vain toinen suomalaisperhe, joten työntekijä ehti kertomaan meille suomeksi paljon tarinoita ja yksityiskohtaista tietoa eläimistä. Tarantellaa olisi saanut silittää, mutta jätin väliin, koska hämähäkit ovat suorastaan puistattavia otuksia. Käärmeitä pääsi pitämään käsissään ja lapset pitelivätkin, mutta minä jätin taas väliin. :) Melkoinen pettymys oli, että krokotiilin altaassa ui pelkkiä kaloja. Krokotiili oli jossain muualla. :( Lapsista etenkin tuleva kolmasluokkalainen oli kuitenkin tästä paikasta tosi innoissaan ja ilmoitti tulevansa uudestaan. (Tummat kuvat, koska en halunnut häiritä eläimiä käyttämällä salamaa.)





Askartelijana ja käsityö-ihmisenä ilmoitin jo ennen matkaa, että ainoa paikka missä ehdottomasti haluan käydä on Maarja-Magdalena Gild. Siellä on käsityöläisten avoimia työpajoja ja siellä voi myös tehdä itse vaikka mitä tai sitten voi ostaa käsityökaupasta paikallisten käsityöläisten uniikkeja tuotteita. Olimme hiukan myöhään liikenteessä, koska paikka oli enää reilun tunnin auki ja osat työpajoista oli sulkeutuneet. Mutta ehdimme näkemään muutamia todella upeita juttuja. Lapset olivat tosi vaikuttuneita huovutetuista tauluista. Lapset ehtivät vielä osallistumaan Endla's Design Studiolla pieneen ohjattuun askarteluun. Pojat vääntelivät rautalangasta ja piipunrassista itselleen koira-avaimenrepät ja tytär teki (minun pienellä avustuksella) helmikaulakorun (Endlan FB sivuilla on 12 kuvaa meistä).



Loppupäivän vietimme Pärnun uimarannalla. Päivä oli pilvinen, joten rannalla oli mukavasti tilaa. :)




Vielä yksi seikkailupäivä tiedossa eli lisää seuraavassa postauksessa.

keskiviikko 27. heinäkuuta 2016

Lapsiperheen seikkailut Eestissä - Toinen päivä

Eestin matkamme toisena päivän lähdimme ajamaan Soomaan kansallispuistoon, joka on myös Euroopan luonnonsuojelualue. Puistoon ajaa Pärnusta noin 45 minuutissa. Pysähdyimme ennen kansallispuista pienessä kylässä nimeltä Tori. Siellä on hieno joenrantapenger, jossa on pieniä luolia. Lapset kiipeilivät hiekkakivisessä rinteessä todella innoissaan. Penkereessä näkyy historia monella tasolla, sillä ihmiset ovat kaivertaneet vuosikymmenien ajan nimiään ja vuosilukuja penkereeseen. Löysin jopa kauniisti kaiverrettuja nimiä vuodelta 1907!








Soomaan kansallispuiston infossa on pieni tiedekeskus, jossa on näytillä mm. täytettyjä paikallisia eläimiä. Lapset saivat tutkia mikroskoopeilla pieniä ötököitä. Yläkerrassa on pieni leikkitila. Asia, josta olisi pitänyt huomauttaa henkilökunnalle, mutta jota mietimme vasta jälkikäteen, oli se, että yläkerran leikkitila on pienille lapsille hengenvaarallinen. Yläkerta on parvi, jonka kaide on vain kolme poikkipuuta. Alimmainen poikkipuu on niin korkealla, että konttaava lapsi voisi aivan hyvin kontata sen ali ja pudota alakertaan! Turvallisuuteen ei taideta Eestissä kiinnittää kovin tarkkaa huomiota (ainakaan jos vertaa mitä turvallisuus-intoilijoita amerikkalaiset ovat).


Kävelyretkellemme valmistautuminen ei mennyt aivan putkeen. Olimme ostaneet edellisenä päivänä varta vasten hyttysmyrkkyä ja yleis-ötökkämyrkkyä mm. punkkeja vastaan. Päästytämme kansallispuistoon, jouduimme ikävästi toteamaan, että olimme unohtaneet myrkyt loma-asunnolle. Onneksi itikoita ei ollut aivan hirveitä määriä, mutta kyllä lapset silti vinkuivat, että itikat syövät liikaa. Valitsimme kävelyreitiksemme majava-polun. Soomaa on todella laaja alue ja siellä on monia vaellusreittejä. Näimme majavien kaatamia puita ja monia patorakennelmia (joista ei tullut yhtään kunnon kuvaa!!), mutta itse majavia emme onnistuneet näkemään.



Soomaalta lähtiessämme olimme nälkäisiä ja päätimme etsiä ruokapaikan. Google maps näytti lähistöllä jonkun pikkukylän kohdalle ruokapaikan, joten ajoimme sinne. Rakennus, jossa ruokapaikan piti olla, oli hyvin hämmentävä. Rakennuksessa oli kaksi eri liikettä, mutta ainoa tunnistettava merkki oli pieni postin tunnus ja nimi. Ikkunoista ei näkynyt sisälle. Mieheni kävi kurkkaamassa sisälle liikkeeseen, jonka ikkunassa oli postin tunnus, koska kartta näytti ruokapaikan siihen. Itseäni koko paikka hieman arvelutti. Ymäristö ei houkutellut, tien toisella puolella oli pitkä rivi rähjäisiä kerrostaloja. Mieheni kuitenkin vinkkasi, että tulkaa sisälle. Sisällä odotti positiivinen yllätys. Paikka oli oikein siisti postin ja ravintolan yhdistelmä. :) Söimme siellä oikein maittavan ruuan.

Ruuan jälkeen ajoimme takaisin Pärnuun päin. Pärnusta n. 11 km:n päässä on Nurmenuku Puhkekeskus eli Nurmenuku lomakeskus ja nettitietojen perusteella se näytti kivalta paikalta, joten ajoimme sinne. Yllätykseksemme olimme lähes ainoat ihmiset siellä. Vain kaksi muuta pientä lasta kävi siellä niiden monen tunnin aikana, jotka me siellä vietimme! Lapsemme saivat aivan omaan käyttöönsä pomppuliukumäen, pallomeren, karusellin, pikkujunan ja muut. Pieni pettymys oli se, että netistä olimme lukeneet (ja nähneet kuvia), että paikassa olisi kotieläimiä mm. poneja ja pikkupossuja. Sieltä löytyi kyllä lampaita, vuohia, kanoja, kalkkunoita, hanhia, lehmä ja sonni, mutta juuri nuo joita eniten odotin, eli ponit ja possut, puuttuivat. Lapset viihtyivät kuitenkin erinomaisesti ja ilmoittivat haluavansa tulla toisenkin kerran. Pieni yllätys tässä lomakeskuksessa oli se, että siellä kävi vain käteinen raha. Onneksi yksi lapsista oli ottanut rahansa mukaan reissuun, niin hän pääsi leikkimään pankkiiria ja lainaamaan vanhemmille rahaa hyvällä korolla. :)








Meidän siellä ollessa tapahtui iloinen perhetapahtuma ja yksi lampaista sai karitsan. Synnytystä emme sentään nähneet, mutta tunnin vanhan lampaan eläintenhoitaja meille näytti. Juuri jaloilleen noussut karitsa on kuvassa tuo musta pallero vasemmanpuoleisen valkoisen lampaan vieressä.


Lapset rakensivat (isän avustuksella) hienon talon isoista "lego"-palikoista.



Pois lähtiessämme näimme lomakeskuksen ulkopuolella tyttären suureksi iloksi hevosen.


Päivä oli kaiken kaikkiaan oikein onnistunut ja uni maittoi. Lisää seikkailuja seuraavassa postauksessa.

tiistai 26. heinäkuuta 2016

Lapsiperheen seikkailut Eestissä - Ensimmäinen päivä

Lähdimme ensimmäistä kertaa pidemmälle lomamatkalle autolla neljän lapsemme kanssa. Kohteeksi valittiin Eesti ja siellä lähinnä Pärnun alue. Lapset eivät ole aikaisemmin olleet autolautalla (lentokoneessa sitäkin useammin), joten lauttamatka Helsingistä Tallinnaan oli jo elämys. Laivalla oli kivat leikkihuoneet ja tulipa vastaan Muumipeikkokin, jota pääsi halaamaan.




Eestiin päästyämme suuntasimme ensin Haapsaluun. Siellä on hieno piispanlinna (osittain raunioina), jossa riittää paljon nähtävää ja tutkittavaa. Linnassa on kivasti hyödynnetty rekvisiittaa ja mallinukkeja, joilla paikasta on tehty erityisen mielenkiintoinen. Linnaan liittyy myös tarinoita, joista voi lukea opastauluista. Kellarista löytyy yhden tarinan kummitus ja silmät punaisena hehkuva, aarretta vartioiva koira. Torneihin noustaan monen monta jännittävää, kapeaa ja jyrkkää porrasta. Linnan pihamaastossa on lapsille vielä iso leikkipuisto, joten Haapsalussa meillä vierähti mukavasti monta tuntia.









Illaksi ajoimme Pärnuun. Majapaikkana meillä oli aivan vanhankaupungin ytimessä yksityiseltä vuokrattu, modernisti sisustettu kaksio. Sijainti ei ehkä ollut kuitenkaan paras aikaisin nukkumaan käyvälle lapsiperheelle, koska kävelykadun ravintoloista ja pubeista kantautui live-musikkia erittäin kuuluvasti ainakin puoleen yöhön asti. Meidän lapsia meteli ei tosin häirinnyt, mutta itse olen herkkäuninen ja melu vaivasi jonkin verran.


Lisää Eestin seikkailuja tulossa seuraavassa postauksessa.